Posti toi Novitan uusimman lehden, luimpa sitä illalla…VIRHE! Niin mahtavia uutuuslankoja että! Ja voi kuinka ohimoja pakotti kun niin monta uutta ideaa syntyi sukista ja lapasista…mutta missäs välissä tässä vielä ehtii neulomaan?? Eli elän ristiriitaisissa tunnelmissa, odotan talvea ja kylmiä iltoja jolloin puikot saa heilua, toisaalta en toivo ollenkaan vielä edes syksyä koska kaikki on vielä ihan vaiheessa talvikanalassa. Kalkkimaali on vielä ämpärissä eikä seinissä, saatikka osastoiminen jota ei ole vielä aloitettu. Huokaus, langat saavat odottaa kaupan hyllyllä vielä ja lehti on piilotettava.
Sateisen kesän kiitoksena vesiheinät rehottaa kukkapenkeissä, ilta meni kitkiessä ja toinen joka selkeästi nauttii tänä kesänä kasvun kulta-aikaa on nokkonen. AUTS! kropassa ei ole kohtaa jota ei kirvelisi :/ Mutta kiltisti silti tein kerppuja noista paholaisista ja toivon että kanat palkitsevat talvella kärsimykseni vähintäänkin kultamunilla.